Suolen toiminnassa ja ulosteen koostumuksessa voi olla paljonkin vaihtelua eri ihmisten välillä. Osalla vatsa voi toimia pari kertaa päivässä ja joillakin muutaman kerran viikossa. Mikä on normaalia ja mikä epänormaalia suolen toimintaa? Siihen paneudutaan tässä kirjoituksessa.
Jatka lukemista ”Suolen toiminta – mikä on normaalia?”Kategoria: Yleinen
Moni kasvisruokavaliota ja etenkin vegaaniruokavaliota noudattava kärsii epämiellyttävistä ja elämänlaatua häiritsevistä vatsaoireista. Tyypillisiä oireita ovat turvotus, löysä vatsa, vatsakipu ja joillakin myös ummetus. Osalla oireet helpottavat ajan kanssa ainakin jonkin verran, kun ruoansulatuskanava tottuu kasvisruokavalion mukana tuleviin hankalasti pilkottaviin ravintoaineisiin. Kun taas, joillakin yksi syy vegaaniruokavalion noudattamisen lopettamiseen ja ruokavalion laajentamiseen eläinkunnantuotteilla on jatkuvat ja hankalat vatsavaivat.
Jatka lukemista ”Kuinka selättää kasvisruokavalion aiheuttamat vatsavaivat?”
Histamiini on biogeeninen amiini (pieni molekyylinen aineenvaihduntatuote), jota löytyy kaikkialta kehosta ja erityisesti iholta sekä limakalvoilta (1). Elimistö muodostaa histamiinia omatoimisesti, mutta histamiinia voidaan saada myös ruuan mukana. Joillekin henkilöille histamiinia voi kerääntyä elimistöön enemmän kuin sitä ehditään hajottaa, johon voi liittyä vatsaoireita sekä ruoansulatuskanavan ulkopuolisia oireita. Tätä tilaa kutsutaan histamiini-intoleranssiksi. Jatka lukemista ”Histamiini-intoleranssi – mistä on kyse ja kuinka hoitaa sitä ruokavaliolla?”
FODMAP-ruokavalio on tehokas apu herkän vatsan rauhoittamiseen. Se ei ole kuitenkaan elinikäinen ruokavalio. Itseasiassa FODMAP-ruokavalion rajoitusvaiheen on tarkoitus kestää vain 2-6 viikkoa, jonka aikana nähdään antaako ruokavalio helpotuksen vatsaoireisiin. Jatka lukemista ”Viisi syytä tehdä FODMAP-ruokavalion altistusvaihe”
Vegaaniruokavalioon liittyy monenlaisia väitteitä ja uskomuksia. Yksi sitkeimmistä väitteistä on se, että saako urheilija riittävästi proteiinia vegaaniruokavaliosta. Toinen melko yleinen väite liittyy energiansaantiin, joka nousi esille mm. armeijan kasvisruokapäivän yhteydessä vuoden 2018 loppupuolella, jolloin entinen puolustusministeri tokaisi: ”Armeija ei taistele kukkakaalipirtelön voimalla”. Joka tapauksessa näitä väitteitä riittää. Jatka lukemista ”Urheilijan vegaaniruokavalion toteuttaminen käytännössä”
Yhä useampi miettii kasvisruokavalion noudattamista. Taustalla on monenlaisia perusteluja, kuten terveellisyys, eettisyys ja viime aikoina pinnalle nousseet ilmastokysymykset. Myös moni urheilija ja liikkuja miettii kasvisruokavalioon ryhtymistä tai noudattaa sitä jo tällä hetkellä. Jatka lukemista ”Kasvisruokavalio urheilijalla – uhka vai mahdollisuus?”
D-vitamiini on ehkä yksi eniten keskustelu herättävä ravintoaine. Myös urheilupiireissä moni luottaa D-vitamiinilisien voimaan suorituskyvyn nostattajana ja vastustuskyvyn vahvistajana. Mutta pitääkö D-vitamiinille asetetut kovatkin lupaukset paikkaansa? Jatka lukemista ”D-vitamiini ja urheilu – mikä on urheilijalle sopiva D-vitamiinitaso ja -annos?”
Ruoansulatuskanavan vaivat ovat yleisiä monissa urheilulajeissa, mutta erityisesti kestävyyslajeissa. Vatsaoireiden yleisyys tavallisesti lisääntyy sitä mukaan, mitä pitkäkestoisempi ja kovatehoisempi liikuntasuoritus on kyseessä. Tyypillisiä ruoansulatuskanavan ongelmia kestävyysurheilijoilla ovat muun muassa pahoinvointi, vatsakrampit, ripuli ja oksentelu. Ruoansulatuskanavan vaivat eivät ole vain epämukavia, vaan voivat heikentää suorituskykyä, ja äärimmäisissä tapauksissa voivat aiheuttaa terveydellisiä haittoja, kuten suolilamaa, verenvuotoista mahatulehdusta ja iskeemistä koliittia. Jatka lukemista ”Harjoittelun aiheuttamat vatsaoireet – mekanismit ja ehkäisykeinot”
Suhteellisella energiavajeella urheilussa (RED-S = Relative Energy Deficiency in Sport) tarkoitetaan riittämättömän energiansaannin epäedullisia vaikutuksia urheilijan tai liikkujan terveyteen ja suorituskykyyn. Jatka lukemista ”Suhteellinen energiavaje urheilussa ja naisurheilijan oireyhtymä”
Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa runsaskolesterolisen ruoan tai munien syönti ei ollut yhteydessä suurentuneeseen sydäninfarktin riskiin edes perinnöllisesti alttiilla tutkittavilla. Jatka lukemista ”Itä-Suomen yliopiston tutkimus: kananmunien syönti ei ollut yhteydessä suurentuneeseen sydäninfarktin riskiin edes perinnöllisesti alttiilla henkilöillä”
Ravitsemustalo 