Ongelma ei ole pudottaminen, vaan ylläpito

Painon pudottaminen onnistuu monelta. Vaikeampaa on pitää tulos: suurin osa laihduttajista saa pudotetun painon takaisin muutaman vuoden kuluessa.

Syy ei ole heikko tahdonvoima, vaan biologia. Kun paino laskee, keho puolustaa sitä. Energiankulutus pienenee, nälkä kasvaa ja kylläisyys heikkenee. Tähän voi varautua, kun tietää, mihin kannattaa keskittyä. Lue lisää kehon sopeutumisesta artikkelistani Säästöliekki: mitä aineenvaihdunnalle tapahtuu painonpudotuksessa?

1. Energiavaje, jota jaksat ylläpitää

Paino laskee, kun energiaa kuluu enemmän kuin sitä saadaan. Tämä pätee ruokavaliosta riippumatta. Ratkaisevaa on se, jaksatko pitää vajetta yllä viikkoja ja kuukausia.

Jaksaminen ei ole tahdonvoimaa. Vajetta on paljon helpompi ylläpitää, kun nälkä pysyy hallinnassa. Siksi kylläisyys kulkee mukana koko tärkeysjärjestyksen läpi: proteiini, kuitu, uni ja liikunta vaikuttavat kaikki siihen, kuinka nälkäiseksi olosi tunnet.

Siksi ruokavalion valinnalla on vähemmän merkitystä kuin usein luullaan. Laajassa DIETFITS-tutkimuksessa yli 600 aikuista noudatti vuoden ajan joko terveellistä vähärasvaista tai terveellistä vähähiilihydraattista ruokavaliota. Paino laski keskimäärin 5,3 ja 6,0 kg, eikä ero ollut tilastollisesti merkitsevä. Myöskään insuliinin eritys tutkimuksen alussa ei ennustanut, kumpi ruokavalio toimi kenellekin paremmin.

Tämä on tärkeä havainto, koska usein kuulee, että insuliini estää laihtumisen ja siksi hiilihydraatteja pitäisi välttää. Tutkimusnäyttö ei tue tätä. Kun energian ja proteiinin määrä on sama, rasvaa lähtee yhtä paljon riippumatta siitä, kuinka paljon ruokavaliossa on hiilihydraatteja ja kuinka suuri insuliinivaste on.

Tämä ei tarkoita, että ruokavaliolla ei olisi väliä. Se tarkoittaa, että paras ruokavalio on se, jota pystyt noudattamaan. Jollekulle se on vähähiilihydraattinen, toiselle joustava syöminen tai pätkäpaasto. Pysyvyyttä tukevat myös se, että tapa sopii omiin mieltymyksiin, että tukea on saatavilla ja että luottamus omaan onnistumiseen kasvaa matkan varrella.

2. Realistinen käsitys syömisestä ja kulutuksesta

Paino laskee, kun energiaa kuluu enemmän kuin sitä saadaan. Silti moni kokee syövänsä vähemmän kuin kuluttaa, eikä paino laske. Energiavaje ei silloin ole lakannut toimimaan, vaan syy löytyy useimmiten jostakin näistä.

Laskurin arvio ei ole sinun kulutuksesi. Netin laskurit antavat keskiarvon, mutta kulutus vaihtelee ihmisestä toiseen ja muuttuu, kun syöt vähemmän. Jos paino ei laske laskurin antamalla energiamäärällä, se ei tarkoita, ettei energiavaje toimi. Se tarkoittaa, että tuo määrä ei ole sinulle vaje.

Syömistä on vaikea arvioida. Klassisessa tutkimuksessa ihmiset, jotka kertoivat syövänsä vähän ilman painon laskua, aliarvioivat syömisensä keskimäärin 47 % ja yliarvioivat liikkumisensa 51 %. Heidän energiankulutuksensa ja lepoaineenvaihduntansa olivat normaaleja.

Älykellot yliarvioivat kulutusta. Aktiivisuusrannekkeiden ja kellojen arviot kulutetuista kaloreista menevät usein reilusti yläkanttiin.

Kun syöminen on tarkasti kontrolloitu, kuten tutkimuksissa, joissa osallistujat asuvat tutkimuslaitoksessa ja kaikki ruoka punnitaan, energiavaje laskee painoa johdonmukaisesti.

Satunnainen punnitus johtaa harhaan. Paino vaihtelee päivästä toiseen nesteen, suolan ja suolen sisällön vuoksi. Jos punnitset harvoin, yksittäinen lukema voi peittää todellisen suunnan.

Hormonit vaikuttavat saannin tai kulutuksen kautta. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta pienentää lepokulutusta. Hormonit eivät kumoa energiatasapainoa, vaan muuttavat sen osia. Jos epäilet kilpirauhasen vajaatoimintaa, hakeudu tutkimuksiin.

Entä säästöliekki?

Kun paino laskee, energiankulutus pienenee hieman enemmän kuin pelkkä kehon koon pieneneminen selittäisi. Tätä kutsutaan aineenvaihdunnan sopeutumiseksi, arkikielessä säästöliekiksi. Lepokulutuksessa vaikutus on kohtalainen, mutta arkiaktiivisuus voi vähentyä huomaamatta enemmänkin.

Säästöliekki ei pysäytä painonpudotusta, mutta se hidastaa sitä ja selittää, miksi sama syöminen ei toimi loputtomiin. Sitä voi hillitä voimaharjoittelulla, riittävällä proteiinilla ja huolehtimalla arkiaktiivisuudesta.

3. Liikunta, erityisesti ylläpitoon

Liikunta lisää kulutusta, mutta keho kompensoi osan siitä. Yli 1 700 aikuisen aineistossa keskimäärin noin 28 % liikunnan energiankulutuksesta kompensoitui muualla, joten noin 72 % jäi todelliseksi lisäkulutukseksi. Siksi liikunta yksinään pudottaa painoa usein odotettua vähemmän.

Liikunnan todellinen vahvuus on muualla. Se auttaa säätelemään ruokahalua, säilyttämään lihaksia ja ennen kaikkea pitämään saavutetun painon. Suurin osa painonsa pitkään pitäneistä liikkuu säännöllisesti. Kovaa treeniä ei tarvita: arkiliikunta ja voimaharjoittelu muutaman kerran viikossa vievät pitkälle.

4. Seuranta

Se, mitä seurataan, myös muuttuu. Säännöllinen punnitseminen ja syömisen kirjaaminen ovat yhteisiä piirteitä niille, jotka pitävät painonsa pitkään.

Seurannan ei tarvitse olla kalorien laskemista. Se voi olla punnitus muutaman kerran viikossa, vyötärön mittaaminen tai ruokapäiväkirja muutaman viikon ajan. Jos punnitus tai kirjaaminen kuitenkin lisää ahdistusta tai syyllisyyttä syömisestä, se ei ole sinun keinosi, ja silloin muut työkalut toimivat paremmin.

5. Proteiini ja kuitu

Kun energiavaje on kunnossa, ruokavalion koostumus tekee hienosäädön.

Proteiini auttaa säilyttämään lihaksia painonpudotuksen aikana, ja sen sulattaminen kuluttaa enemmän energiaa kuin hiilihydraattien tai rasvan. Painonpudotuksessa hyvä taso on noin 1,2–1,6 g painokiloa kohden. Jos ylipainoa on paljon, tarve kannattaa laskea mukautetusta painosta, ettei se yliarvioidu.

Kuitu lisää kylläisyyttä ja vähentää syömistä huomaamatta. Kasvikset, marjat, täysjyvävilja, peruna ja palkokasvit tuovat lautaselle täytettä ilman suurta energiamäärää.

Kylläisyyteen vaikuttavat proteiinin ja kuidun lisäksi ruoan rakenne, syömisen rytmi, uni ja jopa odotukset. Kun kylläisyys on kunnossa, energiavajetta on paljon helpompi ylläpitää. Lue lisää artikkelistani Mikä oikeasti täyttää? Näin nälkä pysyy poissa pidempään.

6. Uni

Uni on painonpudotuksen aliarvostetuin tekijä. Univaje lisää nälkää ja makeanhimoa, ja sillä on vaikutusta myös siihen, mitä painonpudotuksessa lähtee.

Tutkimuksessa samaa ruokavaliota noudattaneet nukkuivat kaksi viikkoa joko 8,5 tai 5,5 tuntia yössä. Lyhyellä unella rasvaa lähti 55 % vähemmän ja lihasta sekä muuta rasvatonta kudosta 60 % enemmän. Nälkäkin oli suurempi.

7. Hiilihydraattien ja rasvan suhde

Hiilihydraattien ja rasvan keskinäisellä suhteella on vähemmän väliä kuin usein ajatellaan. Kun energiamäärä ja proteiini ovat kohdallaan, rasvaa lähtee käytännössä yhtä paljon, söitpä enemmän hiilihydraatteja tai rasvaa.

Valitse suhde sen mukaan, mikä toimii sinulle. Jos vähähiilihydraattinen syöminen pitää sinut kylläisenä ja helpottaa vajeen ylläpitämistä, se on hyvä valinta. Jos leipä, puuro ja peruna kuuluvat arkeesi, niistä ei tarvitse luopua.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

• Valitse tapa, jota jaksat noudattaa. Paras ruokavalio on se, joka sopii arkeesi.
• Tavoittele maltillista vajetta. Hyvä tahti on noin 0,25–0,75 kg viikossa.
• Syö riittävästi proteiinia ja kuitua. Ne pitävät kylläisenä ja suojaavat lihaksia.
• Liiku arjessa ja tee voimaharjoittelua. Liikunta on painon ylläpidon tärkein tukija.
• Seuraa edistymistä tavalla, joka sopii sinulle. Katso viikkojen suuntaa, älä yksittäistä lukemaa.
• Nuku. Uni vaikuttaa sekä nälkään että siihen, mitä painonpudotuksessa lähtee.

Jos haluat tietää, paljonko proteiinia sinä tarvitset, kokeile proteiinilaskuria. Jos et ole varma, mikä ruokavalio sopisi sinulle, lataa maksuton opas Oletko pudottanut painoa ”väärällä tavalla”?