FODMAP-ruokavalion toteuttaminen pähkinänkuoressa

FODMAP

FODMAP-ruokavalion toteuttaminen pähkinänkuoressa

FODMAP-ruokavalio on tehokas keino rauhoittaa herkkää vatsaa. Näin toteutat sen kolme vaihetta: rajoituksen, altistuksen ja laajennuksen.

Tomi Valtanen
Tomi Valtanen, TtMLaillistettu ravitsemusterapeutti
Julkaistu 22.10.2026Lukuaika 5 min

Mitä ovat FODMAP-hiilihydraatit?

FODMAP-hiilihydraatit (FODMAP = fermentoituvat oligosakkaridit, disakkaridit, monosakkaridit ja polyolit) ovat ryhmä hiilihydraatteja, jotka voivat imeytyä vaillinaisesti suolistosta. Se miten hyvin eri FODMAP-hiilihydraatit imeytyvät ohutsuolesta vaihtelee yksilöittäin. Imeytymättömät FODMAP-hiilihydraatit päätyvät paksusuoleen, jolloin ne voivat aiheuttaa vatsaoireita kahdella eri tavalla:

  1. Paksusuolessa viihtyvät suolistobakteerit käyttävät FODMAP-hiilihydraatteja ravintonaan. Sivutuotteena bakteerit synnyttävät suolistokaasuja, jotka voivat aiheuttaa ilmavaivoja ja turvotusta.
  2. FODMAP-yhdisteet sitovat itseensä voimakkaasti nestettä. Nesteen kerääntyminen paksusuoleen löysyttää ulostetta ja voi siten aiheuttaa ripulia.

FODMAP-rajoitteista ruokavaliota käytetäänkin tavallisesti ärtyvän suolen hoitoon. Parhaiten se helpottaa juuri ripuliin, turvotukseen, ilmavaivoihin ja/tai vatsakipuun.

FODMAP-ruokavalion toteutus

FODMAP-ruokavalio voidaan jakaa 3 eri vaiheeseen: 

  • FODMAP-rajoitus: ruokavaliossa rajoitetaan runsaasti FODMAP-yhdisteitä sisältäviä ruoka-aineita ja korvataan vatsaystävällisemmillä ruuilla.
  • FODMAP-altistus: testataan oman suoliston sietokykyä eri FODMAP-yhdisteille.
  • FODMAP-laajennus: ruokavaliota laajennetaan oman suoliston sietokyvyn mukaisesti mahdollisimman laajaksi.

FODMAP-ruokavalion rajoitusvaihe

Rajoitusvaiheen suositellaan kestävän 2-6 viikon ajan riippuen siitä, miten nopeasti vatsaoireet rauhoittuvat. Rajoitusvaiheessa on tarkoitus jättää ruokavaliosta pois kaikki runsaammin FODMAP-hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet. Rajoituksen voi myös tehdä osittaisesti, jolloin pyritään jättämään ruokavaliosta pois suurin osa niistä ruoka-aineista, jotka FODMAP-yhdisteitä sisältävät. Tällöin vatsaoireet eivät kuitenkaan välttämättä rauhoitu täysin. Kun rajoitusvaihetta lähdetään toteuttamaan, on tärkeää että poisjätettäviä ruokia pyritään korvaamaan vaihtoehtoisilla ruuilla, jotta ruokavalio ei kapeudu liiaksi.

Alla olevasta taulukosta löydät runsaasti FODMAP-yhdisteitä sisältävät ruoka-aineet ja toisaalta vapaasti syötäviä ruoka-aineita, joilla poisjätettäviä ruokia voi korvata. Joukosta löytyy myös ruoka-aineita, jotka sisältävät jonkin verran FODMAP-yhdisteitä. Näiden ruoka-aineiden kohdalla on merkitty suluissa se määrä, jonka yhdellä syömiskerralla pitäisi voida syödä, ilman että vatsaa ärsyttävä määrä ylittyy.

FODMAP-ruokavalion altistusvaihe

Jos FODMAP-rajoitusvaihe helpottaa vatsaoireita, kannattaa heti perään lähteä toteuttamaan altistusvaihetta. On monta syytä, miksi altistusvaihe kannattaa tehdä:

  • Suoliston hyvät bakteerit saavat ravintoa. Vaikka FODMAP-hiilihydraatit voivat aiheuttaa vatsaoireita, ne myös ruokkivat mm. terveydelle edullisia bifidobakteereja. Jättämällä FODMAP-hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet kokonaan pois, köyhdytät suoliston bakteerikantaa.
  • Oman suoliston sietokyvyn parempi tunteminen. Kaikki FODMAP-yhdisteet eivät yleensä aiheuta vatsaoireita. Altistuksen myötä tunnistat vatsallesi sopivat ja sopimattomat ruoka-aineet. Huomaat myös, kuinka suuria määriä erilaisia runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja sisältäviä ruoka-aineita vatsasi sietää. FODMAP-altistuksen jälkeen löydät vähitellen itsellesi sopivan ruokavalion, jossa ei ole turhia ruokavaliorajoituksia.
  • Ruokavalio monipuolistuu. Vaikka FODMAP-ruokavalio ei rajoita mitään ruoka-aineryhmää kokonaan, täysipainoisen ja ravitsemuksellisesti monipuolisen ruokavalion noudattaminen hankaloituu huomattavasti. Altistusvaiheen myötä ruokavalion laajentuminen edistää ruokavalion riittävää vitamiinien, kivennäisaineiden ja kuitujen saantia. Etenkin runsaammin liikkuvilla henkilöillä myös sopivan energian ja energiaravintoaineiden saanti helpottuu, kun ruokavaliota saadaan laajennettua altistusvaiheen myötä.
  • Elämän helpottuminen. Tiukan FODMAP-ruokavalion noudattaminen aiheuttaa monia käytännön haasteita elämään. Ulkona syöminen hankaloituu ja voi olla monin paikoin erittäin haastavaa, jos pyrkii välttämään FODMAP-hiilihydraatteja tiukasti. Myös yhteiset ateriat samassa taloudessa asuvien henkilöiden kanssa voivat olla haastavia, etenkin jos itselle pitää valmistaa omia ruokia. FODMAP-altistuksen myötä voikin huomata, että moni poisjätetty ruoka-aine voikin sopia omalle vatsalle, jolloin esimerkiksi ravintolareissut ovat vähemmän stressaavia ja yhteiset kotiateriat luonnistuvat helpommin.
  • Vatsan yliherkistyminen FODMAP-hiilihydraateille. Liian pitkään jatkuva FODMAP-rajoitus voi herkistää vatsaa FODMAP-hiilihydraatteille, jolloin FODMAP-hiilihydraatteja sisältävien ruokien syöminen saa jo pienissä määrin aikaan voimakkaita vatsaoireita. Tästä ei ole juurikaan tutkimusnäyttöä, mutta tämä on tullut vastaan omalla vastaanotolla, kuten myös muiden vatsavaivaisten kanssa toimivien asiantuntijoiden keskuudessa (Hill 2017). Altistusvaiheen aloittamisessa ei kannata turhaan aikailla, jotta välttyy mahdollisilta voimakkailta vatsaoireilta.

Altistusvaiheen toteuttaminen

Altistusvaiheessa on tarkoitus testata oman vatsan sietokykyä eri FODMAP-yhdisteille. Altistusvaiheessa testataan aina yhtä ruoka-ainetta kerrallaan, joka sisältää vain yhtä FODMAP-yhdistettä. Altistettavaa yhdistettä kannattaa ensin testata pienellä määrällä. Jos oireita ei tule, niin vuorokauden päästä voidaan testata samaa yhdistettä suurella määrällä. Tällä tavoin voidaan vähentää mahdollisten vatsaoireiden hankaluutta ja ennen kaikkea selvittää, sopiiko kyseinen FODMAP-ryhmä edes pieninä määrinä omalle vatsalle. Kun yhden FODMAP-yhdisteen testaus on valmis, kannattaa pitää 2-3 päivää väliä, ennen kuin lähtee testaamaan uutta FODMAP-ryhmää. Välipäivät kannattaa pitää sen vuoksi, koska altistuksen jälkeen vatsaoireet voivat ilmaantua vielä 1-2 päivän jälkeenkin. Näin vältytään siltä, että edellinen altistus ei sekoita seuraavan ryhmän altistamista.

Altistusvaiheessa kannattaa testata ainakin seuraavat FODMAP-ryhmät (suluissa ruoka-aineita, joilla kyseisen FODMAP-ryhmän soveltuvuutta omalle vatsalle voi kokeilla):

  • Fruktoosi (hunaja tai mango)
  • Sorbitoli (avokado tai aprikoosi)
  • Mannitoli (bataatti tai kukkakaali)
  • Galaktaanit (keitetty linssi tai säilötty kikherne)
  • Fruktaanit (sipuli, valkosipuli ja vehnäpasta)

Fruktaani-ryhmän kohdalla kannattaa testata kaikki kolme mainittua ruokaa. Syitä tähän on muutamia. Ensinnäkin, fruktaaniryhmän sisällä on erilaisia fruktaaneja, jotka voivat sopia eri tavalla eri ihmisille. Toiseksi fruktaaniryhmä on kooltaan varsin suuri ja se sisältää ruokia erilaisista ruoka-aineryhmistä. Kolmanneksi fruktaanien määrät vaihtelevat paljon eri ruoka-aineissa. Esimerkiksi jo 3 g valkosipulia sisältää runsaasti fruktaaneja, mutta esimerkiksi vehnäpastan pitoisuus ylittyy vasta 1,5 dl annoksella. Voikin olla niin, että joku ei voi esimerkiksi syödä valkosipulia ilman oireita, mutta muut fruktaania sisältävät ruoat soveltuvat varsin hyvin.

Näiden viiden ryhmän lisäksi voi myös testata ksylitolin ja laktoosin soveltuvuutta omalle vatsalle. Toki, jos on todettu laktoosi-intoleranssi tai jos ei käytä ksylitolia, näitä ryhmiä ei ole tarpeen testata.

FODMAP-ruokavalion laajennusvaihe

Laajennusvaiheessa ruokavaliota aletaan monipuolistaa altistusvaiheen tulosten perusteella. Eli esimerkiksi, jos oma vatsa on sietänyt vaikka fruktoosia ja frukto-oligosakkarideja hyvin tai melko hyvin altistusvaiheen testeissä, voidaan ruokavalioon lähteä tuomaan niitä ruoka-aineita, jotka sisältävät kyseisiä FODMAP-yhdisteitä. Toki halutessaan voi myös hyvin testata sellaisia ruoka-aineita, jotka sisältävät sellaisia FODMAP-yhdisteitä, jotka altistusvaiheessa omalle vatsalle eivät sopineet. On nimittäin mahdollista, että eri ruoka-aineiden välillä voi olla eroavaisuuksia sietokyvyssä, vaikkakin ne ovat sisältäneet samoja FODMAP-yhdisteitä. 

Muita huomioita

FODMAP-ruokavalio usein rauhoittaa ainakin jonkin verran herkkävatsaisen suolistoa. On kuitenkin tavallista, että FODMAP-ruokavalion lisäksi pitää tehdä myös muita muutoksia omiin ruokailutottumuksiin ja tarvittaessa myös hyödyntää erilaisia ravintolisiä oireiden rauhoittamiseksi. Jos kaipaat lisäapua vatsaoireiden rauhoittamiseen, voit lähteä testaamaan Hyvinvoiva vatsa -verkkovalmennusta. Valmennuksessa käydään seikkaperäisesti läpi FODMAP-ruokavalion kaikki eri vaiheet sekä käsitellään muita ravitsemus- ja elintapakeinoja, joilla herkkä vatsa saadaan rauhoittumaan.

Verkkovalmennus

Hyvinvoiva vatsa

Turvottaako? Onko vatsan toiminta mitä sattuu? Valmennuksessa rauhoitetaan herkkä suolisto konkreettisesti ruokavalion ja muiden elintapojen avulla.

Lue lisää ja ilmoittaudu →★ 4,7/5 asiakastyytyväisyys
FODMAP-ystävällisen reseptikirjan ruoka-annos
Ilmainen opas

FODMAP-ystävällinen reseptikirja

Viisi maukasta FODMAP-ruokavalioon soveltuvaa reseptiä sekä vinkkejä vatsaystävälliseen ruoanlaittoon.

Lataa reseptikirjaEi roskapostia. Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa.
Tomi Valtanen
Kirjoittaja

Tomi Valtanen

Terveystieteiden maisteri, laillistettu ravitsemusterapeutti

Olen työskennellyt yli 15 vuotta satojen asiakkaiden kanssa – herkkävatsaisista huippu-urheilijoihin. Ohjaan rennolla mutta asiantuntevalla otteella, tutkittuun tietoon perustuen.

Lue lisää minusta

Kuinka päästä eroon turvotuksesta?

Turvotus

Kuinka päästä eroon turvotuksesta?

Vatsan turvotus on yleinen ja kiusallinen vaiva. Miksi vatsa turpoaa ja mitkä keinot auttavat?

Tomi Valtanen
Tomi Valtanen, TtMLaillistettu ravitsemusterapeutti
Julkaistu 22.10.2026Lukuaika 2 min

Turvotus on kiusallinen ja inhottava vaiva, joka on todella yleinen. Noin 20-30 %:lla suomalaisista on jatkuvampaa turvotusta vatsan alueella. Pahimmillaan vatsa turpoaa kuin pullataikina ja olo on silloin hyvin epämukava. Onneksi turvotuksesta voi kuitenkin päästä eroon erilaisilla ravitsemus- ja elintapakeinoilla.  

Miksi vatsa turpoaa?

Loogisesti ajateltuna vatsan turvotuksen voisi ajatella johtuvan runsaasta kaasun määrästä suolistossa. Tämä pitää osittain paikkansa. Suolistossa bakteerien käymisprosessissa (fermentaatio) syntyvä tai sinne esim. syödessä päätyvä kaasu usein lisää turvotusoireita. Esimerkiksi monilla FODMAP-ruokavalio helpottaa vatsan turvotusta. FODMAP-ruokavaliossa rajoitetaan sellaisia ruoka-aineita, jotka sisältävät sellaisia ravintoaineita, joita bakteerit mielellään käyttävät ravintonaan ja jonka sivutuotteena syntyy kaasua suolistoon.

Turvotukseen taipuvaisilla henkilöillä kaasun määrä ei ole kuitenkaan sen suurempi kuin ei-turvotuksesta kärsivillä. Ongelmana turvotuksesta kärsivillä on enemmänkin se, miten suolisto reagoi ja toisaalta ”käsittelee” suolistossa olevaa kaasua, nestettä tai ruokamassaa. Syitä kaasun epänormaaliin käsittelyyn ja poistumiseen suolistosta on ainakin muutamia:

  • Paksusuolen pidentynyt läpikulkuaika. Turvotukseen taipuvaisilla paksusuolen läpikulkuaika on pidentynyt, jolloin kaasu ja suolen sisältö viipyy pidemmän aikaa suolessa. Tämä tietysti lisää riskiä turvotukselle.
  • Vatsa- ja pallealihasten toiminnan häiriö. Normaalisti, kun suolistossa on kaasua, pallea rentoutuu, vatsalihakset supistuvat ja kylkiluut laajenevat. Turvotukseen taipuvaisilla pallea sen sijaan supistuu (ja laskeutuu alaspäin), jolloin suolen sisältö pakkautuu pienemmälle alueelle. Tämän lisäksi vatsalihakset rentoutuvat, jolloin vatsanalue voi pullistua paljonkin eteenpäin aiheuttaen hankalaa turvotusta (ks. kuva alla).
  • Suoliston kipuherkkyyden lisääntyminen. Turvotusta pahentaa usein suoliston alueen kipuherkkyyden lisääntyminen, joka on hyvin tyypillinen ilmiö ärtyvän suolen oireyhtymässä. Se ei sinänsä yksin selitä turvotusta, mutta usein voimistaa sen aiheuttamia tuntemuksia.
  • Epänormaali lantionpohjan refleksitoiminta. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että peräaukon sulkijalihas ei rentoudu, vaan itse asiassa supistuu, kun pyritään vatsan alueen lihaksilla supistamaan ilmaa tai ulostemassaa kohti peräsuolta. Tämä johtaa siihen, että kaasu / ulostemassa ei pääse poistumaan kunnolla suolistosta ja aiheuttaa siten turvotusta.

Kuva 1. Pallean ja vatsalihasten epänormaali reagointi suolistossa olevaan kaasuun.

Turvotuksen taustalla voi myös olla muutokset suoliston bakteerikannassa. Esimerkiksi ohutsuolen bakteerien liikakasvuun eli SIBO:on liittyvät vahvasti turvotusoireet. Voit lukea tarkemmin SIBO:sta toisesta artikkelista.

Turvotuksen hoitokeinot 

Turvotuksen hoitokeinot vaihtelevat yksilöstä riippuen. Ainakin seuraavat keinot ovat sellaisia, joista voi olla apua turvotuksen selättämiseen.

FODMAP-ruokavalio on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää suolistossa bakteerien toimesta muodostuvaa kaasua. Voit lukea FODMAP-ruokavaliosta tarkemmin täältä.

Ummetuksen hoito on myös keskeistä, jos siitä kärsii. Ummetuksen hoidon keskeisiä hoitokeinoja ovat mm. riittävä nesteen ja kuidun saanti sekä säännöllinen liikunta. Lisäksi jotkin ruoka-aineet, kuten kiivit nopeuttavat suolen toimintaa ja siten voivat helpottaa ummetusoireita.

Probiootit voivat olla myös iso apu turvotusoireisiin. Ainakin Bifidobacterium infantis- ja Lactobacillus plantarum-kantoja sisältävien probioottien on havaittu helpottavan turvotusta.

Ohutsuolen bakteerien liikakasvu eli SIBO voi olla myös vatsaoireiden taustalla. Voit lukea SIBO:sta ja sen hoidosta tarkemmin täältä.

Simetikoni-valmisteet vähentävät kaasun pintajännitystä ja pilkkovat kaasukuplia pienemmiksi, joka voi vähentää turvotusta.

Verkkovalmennus

Hyvinvoiva vatsa

Turvottaako? Onko vatsan toiminta mitä sattuu? Valmennuksessa rauhoitetaan herkkä suolisto konkreettisesti ruokavalion ja muiden elintapojen avulla.

Lue lisää ja ilmoittaudu →★ 4,7/5 asiakastyytyväisyys
FODMAP-ystävällisen reseptikirjan ruoka-annos
Ilmainen opas

FODMAP-ystävällinen reseptikirja

Viisi maukasta FODMAP-ruokavalioon soveltuvaa reseptiä sekä vinkkejä vatsaystävälliseen ruoanlaittoon.

Lataa reseptikirjaEi roskapostia. Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa.
Tomi Valtanen
Kirjoittaja

Tomi Valtanen

Terveystieteiden maisteri, laillistettu ravitsemusterapeutti

Olen työskennellyt yli 15 vuotta satojen asiakkaiden kanssa – herkkävatsaisista huippu-urheilijoihin. Ohjaan rennolla mutta asiantuntevalla otteella, tutkittuun tietoon perustuen.

Lue lisää minusta

Lähteet

Foley AF. Management Strategies for Abdominal Bloating and Distension. Gastroenterol Hepatol (N Y). 2014 Sep; 10(9): 561–571.

Barba E. Visible abdominal distension in functional gut disorders: Objective evaluation. Neurogastroenterol Motil. 2023 Feb;35(2):e14466.

SIBO eli ohutsuolen bakteerien liikakasvu – mistä se johtuu ja miten sitä voi hoitaa?

SIBO

SIBO eli ohutsuolen bakteerien liikakasvu – mistä se johtuu ja miten sitä voi hoitaa?

Ohutsuolen bakteerien liikakasvu voi aiheuttaa turvotusta, vatsakipua ja ripulia. Mistä SIBO johtuu, miten sitä tutkitaan ja mitkä keinot sen hoidossa toimivat?

Tomi Valtanen
Tomi Valtanen, TtMLaillistettu ravitsemusterapeutti
Julkaistu 22.10.2026Lukuaika 4 min

Mikä on ohutsuolen bakteerien liikakasvu ja mikä sen aiheuttaa?

Ohutsuolessa majailevien bakteerien määrä on paksusuoleen nähden varsin vähäinen. Tämä johtuu siitä, että ohutsuolessa elinympäristö on bakteereille huomattavasti vihamielisempi ja haastavampi kuin paksusuolessa. Bakteerien kasvua ohutsuolessa pitää aisoissa seuraavat tekijät:

  • Mahalaukun happamuus. Mahalaukun hapan sisältö tappaa suurimman osan ruoan sisältämistä bakteereista, jolloin ne eivät pääse ohutsuoleen asti.
  • Haiman tuottamat entsyymit. Haiman tuottamat entsyymit voivat pilkkoa ravintoaineiden lisäksi myös bakteereja. Lisäksi tehokas ruoansulatus jättää vain vähän ravintoa bakteerien käytettäväksi.
  • Sappihapot. Ohutsuolen alkuosasta erittyvät ja ohutsuolen loppuosasta takaisin imeytyvät sappihapot voivat vahingoittaa bakteerien seinämiä ja siten haitata niiden toimintaa.
  • Ohutsuolen ”siivousjärjestelmä”. Ruokailujen välissä ohutsuolessa käynnistyy ”siivousjärjestelmä”, joka poistaa ylimääräiset bakteerit ja ”ruokajätteen”, jota bakteerit voivat käyttää ravintonaan
  • Ileosekaaliläppä. Ohut- ja paksusuolen yhtymäkohdassa on läppä, joka ehkäisee paksusuolen bakteerien kulkua ohutsuoleen.
  • Ohutsuolen immuunipuolustus. Ohutsuolen immuunipuolustuksen solut tuhoavat sinne päätyviä bakteereja ja näin ehkäisevät niiden liiallista kasvua.

Jos näihin bakteerien kasvua ehkäiseviin mekanismeihin tulee häiriöitä, voi se johtaa ohutsuolen bakteerien liialliseen kasvuun eli SIBO:n (small intestinal bacterial overgrowth) kehittymiseen. Seuraavassa erilaisia syitä ja taustatekijöitä, jotka voivat häiritä yllä mainittuja mekanismeja:

  • ”Siivousjärjestelmää” voivat sekoittaa mm. erilaiset lääkkeet (mm. ripuli- ja masennuslääkkeet) ja diabeteksen aiheuttama neuropatia (suoliston hermovaurio).
  • Mahalaukun happamuuden vähentymistä voi selittää happosalpaajien (närästyslääke) käyttö. Niiden onkin havaittu joissakin tutkimuksissa lisäävän SIBO:n riskiä.
  • Ärtyvä suoli (IBS) lisää todennäköisyyttä SIBO:lle. Jopa 35 %:lla ärtyvästä suolesta kärsivistä on nykytutkimuksen mukaan SIBO. Erityisen todennäköistä se on ripulipainotteisessa ärtyvässä suolessa. Tarkkaa syytä, miksi SIBO on yleisempää ärtyvää suolta sairastaville ei tiedetä.
  • Tietyt maksaan ja haimaan kohdistuvat sairaudet voivat vaikuttaa ruoansulatusentsyymien ja sappihappojen tuotantoon, mikä voi altistaa SIBO:n kehittymiselle.
  • Muita riskitekijöitä SIBO:lle ovat mm. tulehduksellinen suolistosairaus, suolistoon kohdistuvat leikkaukset ja ikääntyminen.

Mitä haittaa SIBO:sta voi olla?

Bakteerien liiallinen kasvu ohutsuolessa voi johtaa haitalliseen bakteerifermentaatioon (eli käymisreaktioon), joka saattaa aiheuttaa muutoksia suoliston läpäisevyydessä, immuunipuolustuksessa ja tulehdusreaktioissa. Nämä muutokset voivat näkyä ja tuntua erilaisina vatsaoireina. Tavallisimpia oireita ovat vatsan turvotus, vatsakipu, ilmavaivat ja ripuli. Lisäksi oireena voi olla myös pahoinvointia ja ummetusta. 

Mistä tietää, onko ohutsuolessa liikaa bakteereja?

SIBO:n tunnistaminen ja diagnosointi on varsin hankalaa. Ensinnäkin, oireet muistuttavat monia muita ruoansulatuskanavan oireyhtymiä tai sairauksia. Esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymässä, keliakiassa, tulehduksellisissa suolistosairauksissa tai sappihappojen imeytymishäiriössä oireet voivat olla käytännössä täsmälleen samanlaisia. Toisaalta, edellä mainitut oireyhtymät ja sairaudet voivat myös olla aiheuttamassa ohutsuolen bakteerien liikakasvua ja ne voivat myös esiintyä niiden kanssa yhtä aikaa.

Toiseksi, SIBO:n diagnosointiin käytettävät menetelmät ovat jokseenkin epäluotettavia. Tavallisin tapa testata ohutsuolen bakteerien määrää on hengitystesti. Hengitystestissä nautitaan joko glukoosia tai laktuloosia (keinotekoinen sokeri) tietty määrä, jonka jälkeen mitataan hengitysilman vedyn ja metaanin pitoisuus. Näiden kaasujen korkeat pitoisuudet kertovat, että suolistossa todennäköisesti majailee normaalia suurempia määriä mikrobeja. Vedyn normaalia suurempi määrä on yhdistetty ripulipainotteisiin oireisiin. Metaanin runsas määrä on sen sijaan yhdistetty ummetukseen. Itse asiassa, metaania tuottavat eliöt (metanogeenit) eivät ole bakteereja vaan arkkieliöitä. Lisäksi niiden liikakasvua voi tapahtua myös paksusuolessa. Senpä vuoksi, metaanin liikatuotannon yhteydessä ohutsuolen bakteerien liikakasvua parempi termi onkin suoliston metanogeenien liikakasvu eli IMO (intestinal methanogen overgrowth).

SIBO:n hoitokeinot

Antibiootit

Antibioottien käyttö on yksi keskeisimmistä SIBO:n hoitokeinoista. Erityisesti rifaksimiini-nimistä antibioottia on käytetty SIBO:n hoidossa. Rifaksimiini on lähes täysin imeytymätön antibiootti, joka siten vaikuttaa lähinnä suolistossa. Se on osoittautunut melko tehokkaaksi hoitokeinoksi, sillä noin 60-80 % näyttää hyötyvän siitä. Myös muiden antibioottien käytöstä on saatu positiivisia tuloksia SIBO:n hoidossa.

SIBO:n uusiutuminen antibioottikuurin jälkeen on melko tavallista. Eräässä tutkimuksessa vajaalla puolella SIBO uusiutui 9 kuukauden jälkeen antibioottikuurista. Antibioottien käyttöä pitääkin harkita huolella ja ennen kaikkea tehdä diagnoosi SIBO:sta asiantuntevan lääkärin toimesta, jotta antibiootteja ei nautita turhaan, koska niiden käyttö ei ole myöskään haitatonta.

Ruokavaliokeinot 

SIBO:n ravitsemushoito on vielä lapsenkengissä. On kuitenkin olemassa jonkinlaista näkemystä ja tutkimusnäyttöä siihen, millä keinoin SIBO:a voidaan hoitaa tai ainakin rauhoittaa ravitsemuksen keinoin.

Riittävän pitkät tauot syömiskertojen välissä on yksi keskeinen keino SIBO:n hoidossa. Jatkuva napostelutyyppinen syöminen estää ohutsuolen ”siivousjärjestelmän” käynnistymisen. Ruokailukertojen välissä kannattaakin pyrkiä pitämään noin 3-5 tuntia, jolloin suoliston ”siivoojat” ehtivät tehdä työnsä kunnolla.

FODMAP-ruokavalio on yksi potentiaalinen keino rauhoittaa SIBO:n aiheuttamia oireita. FODMAP-ruokavaliossa rajoitetaan fermentoituvia hiilihydraatteja sisältäviä ruoka-aineita, jotka ovat erityisen haluttua ruokaa bakteerien keskuudessa. Voit lukea FODMAP-ruokavaliosta tarkemmin toisesta artikkelista.

Elementaalinen ruokavalio eli nestemäisiä ja jauhemaisia valmisteita sisältävä ruokavalio voi olla yksi melko äärimmäinen keino SIBO:n hoidossa. Valmisteissa ravintoaineet ovat helposti sulavassa muodossa, jolloin ne imeytyvät tehokkaasti suolistosta. Ohutsuolessa majaileville bakteereille ei tällöin jää juuri ravintoa jäljelle, jolloin ne vähitellen nääntyvät nälkään.

Probiootit

Probioottien käyttö SIBO:n hoidossa voi tuntua nurinkuriselta, koska kysymyksessä on bakteerivalmiste. Tutkimustulokset ovatkin ristiriitaisia probioottien osalta SIBO:n hoidossa. Esimerkiksi eräässä tutkimuskatsauksessa havaittiin, että vedyn tuotanto oli vähäisempää probiootteja käyttäneillä. Sen sijaan, toisessa tutkimuksessa tutkittavilla metaanikaasun määrä lisääntyi probioottien käytön myötä. Kun taas toisessa, eri probioottivalmisteella tehdyssä tutkimuksessa metaanikaasun määrä väheni. Tosiaan, metaanikaasun määrän väheneminen olisi potentiaalisesti hyödyllinen ilmiö silloin, jos henkilö kärsii ummetuspainotteisista oireista. Näyttääkin vahvasti siltä, että on tärkeä valita oikeanlainen probioottivalmiste omien oireiden mukaan.

Verkkovalmennus

Hyvinvoiva vatsa

Turvottaako? Onko vatsan toiminta mitä sattuu? Valmennuksessa rauhoitetaan herkkä suolisto konkreettisesti ruokavalion ja muiden elintapojen avulla.

Lue lisää ja ilmoittaudu →★ 4,7/5 asiakastyytyväisyys
Tomi Valtanen
Kirjoittaja

Tomi Valtanen

Terveystieteiden maisteri, laillistettu ravitsemusterapeutti

Olen työskennellyt yli 15 vuotta satojen asiakkaiden kanssa – herkkävatsaisista huippu-urheilijoihin. Ohjaan rennolla mutta asiantuntevalla otteella, tutkittuun tietoon perustuen.

Lue lisää minusta

Lähteet

Pimentel M et al. ACG Clinical Guideline: Small Intestinal Bacterial Overgrowth. The American Journal of Gastroenterology 115(2):p 165-178, 2020.

Wielgosz-Grochowska J et al. Efficacy of an Irritable Bowel Syndrome Diet in the Treatment of Small Intestinal Bacterial Overgrowth: A Narrative Review. 2022 Aug; 14(16): 3382.

Indian consensus statements on irritable bowel syndrome in adults: A guideline by the Indian Neurogastroenterology and Motility Association and jointly supported by the Indian Society of Gastroenterology. 2023 Apr;42(2):249-273.

A 14-day elemental diet is highly effective in normalizing the lactulose breath test. 2004 Jan;49(1):73-7.

Sappihappojen imeytymishäiriö – syy hankalien ripulioireiden taustalla?

Ripuli

Sappihappojen imeytymishäiriö – syy hankalien ripulioireiden taustalla?

Pitkittynyt ripuli ei aina johdu ärtyvästä suolesta. Sappihappojen imeytymishäiriö on yllättävän yleinen syy hankalien ripulioireiden taustalla.

Tomi Valtanen
Tomi Valtanen, TtMLaillistettu ravitsemusterapeutti
Julkaistu 22.10.2026Lukuaika 2 min

Mitä ovat sappihapot?  

Sappihappoja tuotetaan maksassa, josta niitä eritetään sappiteihin ja suoleen. Sappihapot ovat välttämättömiä rasvojen, kolesterolin ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymisessä. Ylimääräiset sappihapot kulkeutuvat ohutsuolen loppuosaan, josta ne suurimmaksi osaksi imeytyvät takaisin ja kulkeutuvat maksaan uudelleen käytettäväksi. Sappihapporipulissa tämä takaisinimeytyminen on häiriintynyt, jolloin sappihappoja päätyy liiaksi paksusuoleen. Sappihappojen läsnäolo saa aikaan veden ja elektrolyyttien erittymisen paksusuoleen, joka johtaa ripuliin. 

Sappihapporipulia nähdään usein tilanteissa, joissa suoleen on tullut vaurio. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi Crohnin tauti, suolileikkaus tai sädehoito. Sappihapporipulia voi kuitenkin esiintyä ilman erityistä vauriota suolessa. Tällöin taustalla on todennäköisesti se, että maksan ja suoliston välisessä kommunikaatiossa on häiriö, jolloin maksa tuottaa liikaa sappihappoja. Ohutsuolen loppuosa ei yksinkertaisesti kykene imeyttämään kaikkia sappihappoja, jolloin niitä päätyy paksusuoleen. Itse asiassa, tutkimuksissa ripulipainotteisesta ärtyvästä suolesta kärsivillä noin 23-34 % on havaittu olevan sappihapporipulia. Eli kyseessä on varsin yleinen ongelma. 

Sappihapporipulin oireet 

Sappihapporipulin keskeinen oire on pitkään jatkunut hankala ripuli ja äkillinen ulostustarve.  Lisäksi uloste voi olla pahanhajuista ja väriltään keltaista. Muita tyypillisiä oireita ovat ilmavaivat, vatsakrampit ja vatsan turvotus eli varsin saman tyyppisiä oireita kuin ärtyvän suolen oireyhtymässä. Jos esimerkiksi ärtyvän suolen hoitokeinot, kuten FODMAP-ruokavalio tai muut ripulioireiden yleiset hoitokeinot eivät tehoa hankalaan ripuliin, on sappihappojen imeytymishäiriö mahdollinen.

Sappihapporipulin diagnosointi ja hoito 

Helpoin ja nopein tapa selvittää sappihapporipulin mahdollisuutta on kolestyramiinilääkkeen kokeilu. Lääke sitoo sappihappoja suolistossa ja siten ehkäisee niiden aiheuttamaa ripulia. Jos oireet rauhoittuvat, annosta yleensä pienennetään asteittain sellaiseksi, jolla oireet pysyvät poissa. Sappihapporipulin mahdollisuutta voidaan myös testata sappihappojen imeytymistestillä (SeHCAT-testi). Testi on kuitenkin hieman vaivalloinen toteuttaa. Lisäksi vähärasvaisempi ruokavalio saattaa jonkin verran helpottaa oireita. 

Verkkovalmennus

Hyvinvoiva vatsa

Turvottaako? Onko vatsan toiminta mitä sattuu? Valmennuksessa rauhoitetaan herkkä suolisto konkreettisesti ruokavalion ja muiden elintapojen avulla.

Lue lisää ja ilmoittaudu →★ 4,7/5 asiakastyytyväisyys
Tomi Valtanen
Kirjoittaja

Tomi Valtanen

Terveystieteiden maisteri, laillistettu ravitsemusterapeutti

Olen työskennellyt yli 15 vuotta satojen asiakkaiden kanssa – herkkävatsaisista huippu-urheilijoihin. Ohjaan rennolla mutta asiantuntevalla otteella, tutkittuun tietoon perustuen.

Lue lisää minusta

Lähteet

Savarino et al. Functional bowel disorders with diarrhoea: Clinical guidelines of the United European Gastroenterology and European Society for Neurogastroenterology and Motility. 2022 Jul; 10(6): 556–584.

Manninen. Monisairaan naisen pitkittynyt ripuli. Duodecim. 2013;129(10):1055-7

Sakkaraasi-isomaltaasientsyymin puutos – tärkkelyksen ja sokerin vaillinainen pilkkoutuminen

Ruoka-aineintoleranssit

Sakkaraasi-isomaltaasientsyymin puutos – tärkkelyksen ja sokerin vaillinainen pilkkoutuminen

Sakkaraasi-isomaltaasientsyymin puutos voi aiheuttaa ärtyvän suolen kaltaisia oireita. Mistä tila johtuu, miten sen voi tunnistaa ja miten sitä hoidetaan?

Tomi Valtanen
Tomi Valtanen, TtMLaillistettu ravitsemusterapeutti
Julkaistu 22.10.2026Lukuaika 2 min

Erilaisten ruokien sisältämä tärkkelys ja sokerit imeytyvät yleensä hyvin suolistosta. Näiden hiilihydraattien imeytymiseen tarvitaan sakkaraasi- ja isomaltaasientsyymiä. Nämä entsyymit pilkkovat tärkkelyksen ja sakkaroosin yksinkertaisiksi sokereiksi (glukoosiksi, fruktoosiksi), jotka voivat imeytyä suoliston seinämän läpi. Sakkaraasi-isomaltaasientsyymin puutoksessa näiden entsyymien määrä on vajavainen, jolloin osa tärkkelyksestä ja sokerista ei pilkkoudu. Ne eivät siten imeydy kunnolla ohutsuolessa ja päätyvät paksusuoleen. Tämä aiheuttaa ripulia, turvotusta, vatsakipua, vatsakramppeja ja ilmavaivoja eli hyvin saman tyyppisiä oireita kuin esimerkiksi ärtyvässä suolessa.  

Miten sakkaraasi-isomaltaasi-entsyymin puutos syntyy? 

Sakkaraasi-isomaltaasi-entsyymin puutoksen on ajateltu olevan melko harvinainen ja koskevan lähinnä lapsia. Tila on perinnöllinen ja johtuu mutaatiosta geeneissä, jotka tuottavat isomaltaasia ja sakkaraasia. Oireet tyypillisesti ilmaantuvat vauvoille rintamaidosta vieroituksen yhteydessä, kun ruokavalioon tulee mukaan tärkkelystä ja sakkaroosia. Tyypillisesti tärkkelysintoleranssi häviää ensimmäisten elinvuosien aikana ja sakkaroosi-intoleranssikin helpottaa yleensä iän myötä. 

Viime vuosina on kuitenkin tullut alustavaa tutkimusnäyttöä, että sakkaraasi-isomaltaasi-entsyymin puute saattaa olla ajateltua yleisempää aikuisilla. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa todettiin, että 35 %:lla osallistuneista oli sakkaraasi-isomaltaasi-entsyymin puutos, vaikka alun perin heillä ajateltiin olevan ärtyvän suolen oireyhtymä. 

Mistä tietää, kärsiikö sakkaraasi-isomaltaasientsyymin puutoksesta?

Sakkaraasi-isomaltaasi-entsyymin puutos voidaan luotettavimmin varmentaa ottamalla suolistosta koepala, josta nähdään entsyymien aktiivisuus. Vaihtoehtoisena ja vähemmän kajoavana tapana on hengitystesti, jossa nautitaan tietty määrä sakkaroosia eli sokeria ja mitataan hengityksen vetypitoisuus. Hengitystestejä on kuitenkin haastava Suomesta saada ja niiden luotettavuus on myös kohtalainen. Senpä vuoksi ehkä käytännöllisin tapa testata sakkaraasi-isomaltaasientsyymin puutoksen mahdollisuus on kokeilla ruokavaliorajoitusta, jossa sakkaroosia ja tärkkelystä on hyvin minimaalinen määrä.  Ruokavalion kokeilu on perusteltua etenkin silloin, jos FODMAP-rajoituksesta ei ole hyötyä ja toisaalta saat oireita yleisesti soveltuvista ruoka-aineista, kuten riisistä, perunasta ja banaanista. 

Hoitokeinot  

Sakkaraasi-isomaltaasi-entsyymin puutosta hoidetaan tavallisesti ruokavaliorajoituksen ja entsyymivalmisteen yhdistelmällä.  

Entsyymivalmiste auttaa sakkaroosin ja tärkkelyksen pilkkomisessa ja siten helpottaa oireita ja mahdollistaa vapaamman syömisen. Ruokavaliohoito on käytännössä vähähiilihydraattisen ruokavalion kaltainen. 

Ruokavalion rajoitusvaihetta voi kokeilla 2-6 viikon ajan ja seurata helpottavatko vatsaoireet. Jos oireet selkeästi helpottavat, kannattaa sen jälkeen lähteä testaamaan oman vatsan sietokykyä erikseen sekä sakkaroosille että tärkkelykselle. On nimittäin varsin todennäköistä, että osa sietää esimerkiksi paremmin sakkaroosia kuin tärkkelystä tai toisinpäin. Sakkaroosia on pääosin hedelmissä, mehuissa ja makeisissa. Tärkkelystä sen sijaan löytyy viljatuotteista, juureksista ja palkokasveista. Ruokavalio kannattaa toteuttaa yhdessä asiantuntevan ravitsemusterapeutin kanssa, jotta se tulee tehtyä oikein ja järkevästi.

Verkkovalmennus

Hyvinvoiva vatsa

Turvottaako? Onko vatsan toiminta mitä sattuu? Valmennuksessa rauhoitetaan herkkä suolisto konkreettisesti ruokavalion ja muiden elintapojen avulla.

Lue lisää ja ilmoittaudu →★ 4,7/5 asiakastyytyväisyys
Tomi Valtanen
Kirjoittaja

Tomi Valtanen

Terveystieteiden maisteri, laillistettu ravitsemusterapeutti

Olen työskennellyt yli 15 vuotta satojen asiakkaiden kanssa – herkkävatsaisista huippu-urheilijoihin. Ohjaan rennolla mutta asiantuntevalla otteella, tutkittuun tietoon perustuen.

Lue lisää minusta

Lähteet

Tuck et al. Food Intolerances. 2019 Jul; 11(7): 1684.

Kim et al. Sucrase-Isomaltase Deficiency as a Potential Masquerader in Irritable Bowel Syndrome. 2020 Feb;65(2):534-540

Foley et al. Adult sucrase-isomaltase deficiency masquerading as IBS. 2022 Jun;71(6):1237-1238.

Terveyskirjasto. Synnynnäinen sakkaraasi-isomaltaasientsyymien puute. 7.10.2020

Kuinka selättää kasvisruokavalion aiheuttamat vatsavaivat?

Kasvisruokavalio

Kuinka selättää kasvisruokavalion aiheuttamat vatsavaivat?

Turvotus, löysä vatsa ja vatsakivut ovat yleisiä kasvis- ja vegaaniruokavaliossa. Näin muokkaat kasvisruokavaliota herkälle vatsalle sopivaksi.

Tomi Valtanen
Tomi Valtanen, TtMLaillistettu ravitsemusterapeutti
Julkaistu 7.5.2020Päivitetty 12.7.2024Lukuaika 3 min

Moni kasvisruokavaliota ja etenkin vegaaniruokavaliota noudattava kärsii epämiellyttävistä ja elämänlaatua häiritsevistä vatsaoireista. Tyypillisiä oireita ovat turvotus, löysä vatsa, vatsakipu ja joillakin myös ummetus. Osalla oireet helpottavat ajan kanssa ainakin jonkin verran, kun ruoansulatuskanava tottuu kasvisruokavalion mukana tuleviin hankalasti pilkottaviin ravintoaineisiin. Joillakin taas yksi syy vegaaniruokavalion noudattamisen lopettamiseen ja ruokavalion laajentamiseen eläinkunnan tuotteilla on jatkuvat ja hankalat vatsavaivat.

Continue reading ”Kuinka selättää kasvisruokavalion aiheuttamat vatsavaivat?” →