Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa runsaskolesterolisen ruoan tai munien syönti ei ollut yhteydessä suurentuneeseen sydäninfarktin riskiin edes perinnöllisesti alttiilla tutkittavilla. Ravinnon kolesteroli tai kananmunien syönti ei ollut myöskään yhteydessä suurempaan kaulavaltimoiden seinämien paksuuntumiseen.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin helmikuussa 2016 American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. On herännyt keskustelua siitä, vaikuttavatko uudet tulokset kananmunan käyttöä koskeviin suosituksiin. Niillä henkilöillä, joilla on perimässään niin sanottu APOE4-tyyppi, ruokavalion kolesterolilla on suurempi vaikutus veren kolesterolipitoisuuteen. Suomessa tätä perinnöllistä tyyppiä esiintyy noin kolmasosalla väestöä, joten suositus kananmunien käytölle on ollut pitkään 2–3 munaa viikossa.
Tutkittavien ravitsemustottumukset selvitettiin vuosina 1984–1989 Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksen (SVVT) osallistuneilta mieheltä, joiden ikä oli 42–60 vuotta ja joilla ei ollut olemassa olevaa sydän- ja verisuonitautia. Yhteensä 1 032 tutkittavasta 32,5 % kantoi perinnöllistä APOE4-tyyppiä. Tutkittavia seurattiin 21 vuoden ajan ja 230 miestä sai sydäninfarktin seurannan aikana.
Tutkimuksen ylimmän vertailurymän tutkittavat saivat ravinnosta keskimäärin 520 mg kolesterolia ja söivät keskimäärin yhden kananmunan päivässä, joten tutkimuksesta ei voi vetää sitä johtopäätöstä, että kuka tahansa voisi syödä kananmunia vapaasti ilman suurentunutta sydäninfarktin riskiä. Lisäksi kyse on vain yhdestä tutkimuksesta, jolla ei menetelmällisistä syistä voida myöskään osoittaa syy-seuraussuhdetta. Tutkimusta tarkastellessa tulee ottaa huomioon myös aiempi tutkimusnäyttö kokonaisuudessaan.
Kananmunat sisältävät energiapitoisuuteensa suhteutettuna runsaasti proteiinia, rasvaa, riboflaviinia, A-vitamiinia ja D-vitamiinia. Ravinnon kolesterolin merkittäviä lähteitä ravinnossa ovat kananmunien lisäksi esimerkiksi rasvaiset maitotuotteet, liha ja kala. Koska kyseisiä ruoka-aineita voidaan käyttää ruokavaliossa monin eri tavoin ja kyseiset ruoka-aineet sisältävät kolesterolin lisäksi paljon muitakin ravinteita ja aineita, joita ei luetella ravintoaineiksi, niiden kokonaisterveysvaikutus ei riipu ainoastaan kolesterolista. Esimerkiksi kalan syönnin mahdolliset terveydelliset edut ja haittavaikutukset tunnetaan hyvin. Kokonaiskuvassa hyödyt nähdään kokonaisterveyden kannalta kuitenkin haittoja merkittävämpinä, mikä on syy siihen, miksi kalan käyttöä yleisesti suositellaan lisäämään.
Tuloksia tarkastellessa on tärkeää myös ymmärtää ruoasta saatavan kolesterolin ja veressä kiertävän kolesterolin yhteys. Kolesterolin biologiaa avaa sydäntutkimukseen liittyvää väitöskirjaa valmisteleva Pauli Ohukainen Tervettä skeptisyyttä-blogissaan (linkki). Suosittelemme lukemaan Paulin kirjoituksen.
Tutkimus on mielenkiintoinen, mutta on tärkeää muistaa sen rajoitukset. Tuloksista ei siis kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Muun muassa tämän tutkimuksen valossa Sydänliitto on sittemmin suurentanut kananmunien käyttösuositusta korkeintaan 3–4 munaan, tarkemmin ottaen kananmunan keltuaiseen, viikossa. Myös kolesterolin saantisuositus on poistettu koko väestöä koskevista suosituksista, perimän vahvan vaikutuksen vuoksi. Sydän-ja lipidipotilaille kananmuna käyttösuositus on eri, kuin koko väestötason suositus. Heille Sydänliiton suositus on noin 2 kananmunan keltuaista viikossa, jolloin kolesterolin vuorokausitason saanti ruoasta jää helpommin alle 200 milligrammaan. Terveille henkilöille ei puolestaan tarvitse turhaan suositella kananmunien syönnin rajoittamista, mikäli heidän kolesterolitasonsa on normaali kananmunien runsaammasta syönnistä huolimatta, eivätkä he ole suurentuneessa riskissä sairastua valtimotauteihin.
Lähteet ja lisätietoa:
Virtanen J, Mursu J, Virtanen H, Fogelholm M, Salonen T, Koskinen T, Voutilainen S ja Tuomainen TP. Associations of egg and cholesterol intakes with carotid intima-media thickness and risk of incident coronary artery disease according to apolipoprotein E phenotype in men: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study. Am J Clin Nutr. 2016 Feb 10. pii: ajcn122317. [Epub ahead of print] http://ajcn.nutrition.org/content/early/2016/02/10/ajcn.115.122317.abstract
Itä-Suomen yliopiston tiedote: https://www.uef.fi/-/runsaskolesterolisen-ruoan-tai-munien-syonti-ei-lisaa-sydaninfarktin-riskia-edes-perinnollisesti-alttiilla
Helsingin Sanomien artikkeli, jossa myös tutkijoiden kommentteja:
http://www.hs.fi/kotimaa/a1455167377233
Kuva: freedigitalphotos.net / rutchapong
Ravitsemustalo 