Sienten painosta on noin 90 % vettä, mikä selittääkin yhdessä niiden kuitupitoisuuden kanssa sienten aikaansaamaa kylläisyysvaikutusta. Hyväksi proteiinin lähteeksi sienistä ei kuitenkaan ole: suuren nestepitoisuuden vuoksi sieniä olisi syötävä erättäin runsaasti, jotta niiden sisältämällä proteiinilla olisi merkittävä osuus proteiinin saannin kannalta.Sienten terveysvaikutukset riippuvat muun muassa siitä, kuinka usein sieniä syödään, kuinka runsaasti, mitä sienilajikkeita nautitaan ja kuinka ne valmistetaan ruoaksi. Metsäsienissä muodostuu D-vitamiinia auringonvalon UVB-säteilyn vaikutuksesta. Vaikka joistakin metsäsienistä (kuten kanttarellista ja torvisienistä) saadaan D2-vitamiinia eli ergokalsiferolia, se voi olla biologisesti vähemmän aktiivista kuin eläinperäinen D3-vitamiini. Metsäsieniperäisen D-vitamiinin vaikutus veren kalsidiolipitoisuuteen voi olla mahdollisesti yksilöllistä.
Sienikuidut ovat tyypillisesti glukaanien, proteiinien ja kitiinin muodostamia rakenteita, joiden sulavuus ruuansulatuskanavan yläosassa on heikkoa. Sienikuitujen heikkoon sulavuuteen voi liittyä terveydellisiä etuja suoliston bakteeriflooran välityksellä: sienten sisällyttäminen ruokavalioon saattaa esimerkiksi ravita paksusuolen pintasolukkoa bakteerien tuottamien yhdisteiden välityksellä. Lisäksi herkkusienten ja herkkutattien beetaglukaanipitoisuus on kuivapainossa mitattuna jopa lähes samaa tasoa kuin kauralla. Sienten vesipitoisuuden, käyttömäärien, käyttötiheyden ja muiden tekijöiden vuoksi sienet eivät ole kuitenkaan lähellekään esimerkiksi täysjyväviljan vertaisia beetaglukaanin tai muiden kuitujen lähteitä.
Ärtyvää suolta (IBS) sairastavilla sienet saattavat myöskin aikaansaada hankalia oireita, sillä niissä on yleensä myös korkea mannitoli- (sokerialkoholi) ja trehaloosipitoisuus (sienisokeri), joiden heikko sulavuus voi saada aikaan potilailla normaalia voimakkaampia vatsaoireita. Osa ihmisistä voi myös saada sienistä raakana iho-oireita, mutta yleensä heillekin sopivat kypsennetyt sienet.
Sienten ravitsemuksellisia terveysvaikutuksia ei ole tutkittu vielä kovinkaan paljon ihmisillä. Sienten väitettyihin terveysvaikutuksiin tulee tämän vuoksi suhtautua kriittisesti. Vielä ei ole luotettavaa näyttöä siitä, että juuri sieniä sellaisenaan runsaasti ja säännöllisesti nauttimalla voitaisiin saada aikaan merkittäviä terveysvaikutuksia.
Monet sienten bioaktiiviset yhdisteet ovat polysakkarideja, ja voi olla toki mahdollista, että esimerkiksi sienten sisältämä ravintokuitu voisi vaikuttaa suolistomikrobiston välityksellä terveyteen eri tavoin. Emme kuitenkaan tunne vielä fermentoituvien hiilihydraattien aikaansaamia suolistobakteeristovaikutuksia, saati näiden vaikutusten yhteyttä terveyteen, hyvin, etenkään pitkällä tähtäimellä. Jäämme siis odottamaan mielenkiinnolla lisää tutkimustuloksia aiheesta.
Kirjoittaja: Amanda Harju
Lähteet:
Aro A, Mutanen M ja Uusitupa M. Ravitsemustiede. Kustannus oy Duodecim 2012.
Mäkelä H. Sienten terveysvaikutuksia tutkitaan Pohjois-Karjalassa. Kehittyvä elintarvike 2007;(2):40. http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/40-sienten-terveysvaikutuksia-tutkitaan-pohjois-karjalassa
Paakkari I. D-vitamiini. Terveyskirjasto. Päivitetty 29.4.2013. http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk01044
Pere EL. Kantarellisato on parhaimmillaan juuri nyt. Helsingin Sanomat. Julkaistu 20.7.2015. http://www.hs.fi/ruoka/a1437358414471
Kuva: Kotimaiset Kasvikset Ry
Ravitsemustalo 