Elokuussa 2015 julkaistiin kanadalaisen tutkijaryhmän systemaattisen katsaus ja meta-analyysi havainnoivista tutkimuksista, joissa on tarkasteltu tyydyttyneiden rasvahappojen ja transrasvahappojen saannin yhteyttä kokonaiskuolleisuuteen, sydän- ja verisuonisairauksien riskiin ja tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Tulosten mukaan näyttäisi siltä, että ruokavalion tyydyttynyttä rasvaa (SFA) kannattaisi korvata monityydyttymättömillä rasvoilla (PUFA), joita saadaan esimerkiksi kalasta, saksanpähkinöistä, pellavansiemenistä ja rypsiöljystä, sillä tämä näyttäisi olevan yhteydessä pienempään sepelvaltimotaudin riskiin. Tyydyttyneitä rasvahappoja saadaan esimerkiksi kovia kasvirasvoja, kuten palmu- ja kookosöljyä sisältävistä elintarvikkeista, ja rasvaisista maito- sekä lihatuotteista. Tyydyttyneen rasvan korvaaminen hyvänlaatuisilla hiilihydraattien lähteillä, kuten täysjyväviljoilla, kasviksilla, marjoilla ja hedelmillä, näyttäisi myös tulosten mukaan suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta. Tyydyttynyttä rasvaa ei tulosten mukaan kannattaisi kuitenkaan korvata ”höttöhiilareilla”, kuten raffinoidulla (puhdistetulla) viljalla tuotetuilla vähäkuituisilla viljavalmisteilla ja runassokerisilla elintarvikkeilla.

Suurempi transrasvahappojen (TFA) saanti näyttäisi puolestaan olevan yhteydessä suurempaan kokonaiskuolleisuuteen, sepelvaltimotaudin riskiin ja sepelvaltimotautikuolemien riskiin. Transrasvahappojen yhteydet tyypin 2 diabeteksen ja aivohalvauksen riskiin näyttäytyivät tämän tutkimuksen tulosten perusteella epäselviltä. Transrasvahappoja syntyy märehtijöiden pötsissä bakteerien vaikutuksesta, minkä vuoksi niitä esiintyy luonnostaan esimerkiksi maitorasvassa ja naudanlihassa. Suomessa transrasvahappojen pieni määrä elintarvikkeissa lienee pääosin sen ansiota, että meillä margariiniteollisuus on muuttanut kasviöljyjen kovetusmenetelmän vaihtoesteröintiin. Valitettavasti näin ei ole kaikkialla muualla maailmassa.

Ruokavaliossa yksityiskohtia tärkeämpää on kokonaisuus. Kun rasvoja saadaan ravinnosta, ne tulevat jonkin elintarvikkeen mukana, ja tällä paketillakin voi olla paljon merkitystä. Tieteellinen näyttö on vakuuttavaa sen osalta, että kasvikunnan tuotteisiin painottuva, pääasiassa kasvi- ja kalaperäistä tyydyttymäätöntä rasvaa sisältävä ruokavaliokokonaisuus on terveyttä edistävä. Käytännässä tällainen ruokavalio sisältää monipuolisesti kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja, täysjyväviljaa, kalaa, kasviöljyjä, kasviöljypohjaisia levitteitä, pähkinöitä ja siemeniä.

Tutkimus on pitkälti linjassa aikaisemman tutkimustiedon kanssa. Pitkälle prosessoituja lihatuotteita, runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja transrasvaa sisältäviä elintarvikkeita kannattaa korvata ruokavaliossa esimerkiksi kalalla ja kasvikunnan tuotteilla. Saamme myös ajan myötä lisää tutkimustietoa, joka osaltaan muokkaa ja tarkentaa aikaisempaa tietoa.

Lähteet:

de Souza R, Mente A, Maroleanu A, Cozma A, Ha V, Kishibe T, Uleryk E, Budylowski P, Schünemann H, Beyene B ja Anand S. Intake of saturated and trans unsaturated fatty acids and risk of all cause mortality, cardiovascular disease, and type 2 diabetes: systematic review and meta-analysis of observational studies. BMJ 2015; 351.

Kuva: Kotimaiset kasvikset ry

One thought on “Uuden systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin mukaan ruokavalion tyydyttynyttä rasvaa kannattaa korvata monityydyttymättömällä rasvalla

  1. Miksi tyydyttyneitten rasvahapojen vaihtamisesta monityydyttymättömiin rasvahappoihin tulkitaan aina niin, ettei voin käyttö ole mitenkään mahdollista? On todettu, ettei tyydyttyneillä rasvahapoilla ole itsenäistä vaikutusta sv-tautien riskiin. Mikäli veriarvot ovat riittävän hyvät ennestäänkin, miksi tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävä maukas voi pitäisi väkipakolla vasten omaa tahtoa vaihtaa pois? Eikö ruokailunautinnosta saatavia tuntemuksia voida ”laskea” voin eduiksi, kun sillä ei ravitsemuksillisia etuja kuullemma ole? Miksi voin käyttö pitää niin ehdotomasti tuomita?

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s