Ajoittaista paastoamista ei voida suositella terveysvaikutusten vuoksi

Ajoittaisella paastolla, kuten pätkäpaastolla, jaksoittaisella paastoamisella tai muulla jaksottaisella kaloreista pidättäytymisellä väitetään joskus olevan merkittäviä terveyttä edistäviä vaikutuksia. Mitä nykytiede sanoo ajoittaisen paaston terveydellisestä merkityksestä?

The American Journal of Clinical Nutrition –lehdessä julkaistiin heinäkuussa 2015 systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa tarkasteltiin erilaisten ajoittaisten paastojen mahdollisia terveysvaikutuksia (Horne et al 2015). Katsausta varten löydettiin ainostaan kolme satunnaistettua kontrolloitua kliinistä koetta, joissa oli yhteensä noin 100 osallistujaa ja joiden koejaksot kestivät kahdesta päivästä 12 viikkoon. Kaikissa tutkimuksissa voitiin havaita joitakin hyödyllisiä vaikutuksia muun muassa painoon ja veren kolesteroliarvoihin, mutta yhtään syy-seuraussuhteesta kertovaa tutkimusta ei kuitenkaan löytynyt, missä oltaisiin tarkasteltu kliinisesti merkittäviä päätetapahtumia, kuten sairastumista diabetekseen tai sydän- ja verisuonitauteihin.

Kaksi havainnoivaa tutkimusta ihmisillä (Horne et al 2012, Horne et al 2011) antoi viitteitä siitä, että paastoaminen saattaisi olla yhteydessä pienempään sepelvaltimotaudin tai diabeteksen riskiin, mutta näiden tutkimusten todistusarvo on vähäinen muun muassa sen vuoksi, että niissä ei käytetty koeasetelmaa. Lisäksi kirjallisuuskatsauksen tekijöitä esiintyi molemmissa tutkimuksissa.

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että tavanomainen kalorirajoitus (caloric restriction, CR) voi mahdollisesti parantaa aineenvaihdunnallista terveyttä ja sitä kuvastavia elimistön merkkiaineita, kuten verensokeri- ja lipidiarvoja. Lisäksi kalorirajoituksella voi olla vaikutuksia eliniän pidentymiseen. Kalorirajoituksen kliinisesti merkittävistä terveyshyödyistä vaaditaan kuitenkin lisää tutkimuksia, sillä ihmisillä tehty tutkimus on vasta alustavaa ja suurin osa tutkimuksista on tehty eläimillä. Kalorirajoitus on kuitenkin kliinisesti merkittävä osa lihavuuden hoitoa, sillä laihtuminen perustuu kulutusta pienempään energiansaantiin ja lihavuuteen liittyviin terveydelle haitallisiin metabolisiin muutoksiin voidaan tehokkaasti vaikuttaa jo pienelläkin painonpudotuksella.

Pätkäpaaston mahdollisille toimintamekanismeille elimistössä on esitetty muutamia teoreettisia ehdotuksia, joita käyn seuraavaksi läpi.

• Ehdotus 1: Keho käyttää rasvaa energian tuottamiseen paaston aikana, joten rasvakudoksen osuus elimistössä vähenee, ja kukin paastojakso saa aikaan pienen, mutta pitkäkestoisen alentuman terveydelliseen riskiin.
• Ehdotus 2: Ravitsemuksellinen stressi saa osittain aikaan solutason korjaustapahtumia, toimintojen optimointia ja metabolista ”nuorentumista”. Tämä voi edistää terveyttä pitkällä aikavälillä vaikuttamalla sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin ja glukoosin aineenvaihduntaan niin sanottujen Forkhead Box A -geenien välityksellä.

Ajoittaisen paastoamisen merkityksestä terveydelle ei voida tehdä vielä luotettavia johtopäätöksiä, sillä tietoa aiheesta ei ole vielä riittävästi. Eläinkokeissa ollaan saatu aiheesta lupaavia tuloksia, mutta näitä tuloksia ei voida yleistää ihmisiin. Ajoittaista paastoamista ei voida siksi nykytiedon pohjalta suositella ainakaan terveysvaikutusten vuoksi.

Amanda Harju
TtK, TtM-opiskelija (Itä-Suomen yliopisto)

Lähteet:

Horne B, Muhlestein J ja Anderson J. Health effects of intermittent fasting: hormesis or harm? A systematic review. Am J Clin Nutr 2015 (painossa). http://ajcn.nutrition.org/content/early/2015/07/01/ajcn.115.109553.long

Horne B, May H, Anderson J, Kfoury A, Bailey B, McClure B, Renlund D, Lappé D, Carlquist J, Fisher P, Pearson R, Bair T, Adams T ja Muhlestein J. Intermountain Heart Collaborative Study. Usefulness of routine periodic fasting to lower risk of coronary artery disease among patients undergoing coronary angiography. Am J Cardiol 2008;102:814–9.

Horne B, Muhlestein J, Lappé D, May H, Carlquist J, Galenko O, Brunisholz K ja Anderson J. Randomized cross-over trial of short-term water-only fasting: metabolic and cardiovascular consequences. Nutr Metab Cardiovasc Dis 2013;23:1050–7.

Horne B, Muhlestein J, May H, Carlquist J, Lappé D, Bair T ja Anderson J. Intermountain Heart Collaborative Study Group. Relation of routine, periodic fasting to risk of diabetes mellitus and coronary artery disease among patients undergoing coronary angiography. Am J Cardiol 2012;109:1558–62.

Pietiläinen K, Mustajoki P ja Borg P. Lihavuus. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2015.