Ajoittaisella paastolla, kuten pätkäpaastolla, jaksoittaisella paastoamisella tai muulla jaksottaisella kaloreista pidättäytymisellä väitetään välillä olevan merkittäviä terveyttä edistäviä vaikutuksia. Mitä nykytiede sanoo ajoittaisen paaston terveydellisestä merkityksestä?

The American Journal of Clinical Nutrition –lehdessä julkaistiin heinäkuussa 2015 systemaattinen kirjallisuuskatsausjossa tarkasteltiin erilaisten ajoittaisten paastojen mahdollisia terveysvaikutuksia.

Katsausta varten löydettiin ainostaan kolme satunnaistettua kontrolloitua kliinistä koetta, joissa oli yhteensä noin 100 osallistujaa ja joiden koejaksot kestivät ainoastaan kahdesta päivästä 12 viikkoon. Kaikissa tutkimuksissa voitiin havaita joitakin hyödyllisiä vaikutuksia muun muassa painoon ja veren kolesteroliarvoihin, mutta kuten jo totesin, tutkimuksia löyettiin ainoastaan kolme ja tutkimusjaksot ovat olleet verrattain lyhyitä pienillä otoksilla.

Kaksi havainnoivaa tutkimusta ihmisillä (Horne et al. 2012, Horne et al. 2011) antoi viitteitä siitä, että paastoaminen saattaisi olla yhteydessä pienempään sepelvaltimotaudin tai diabeteksen riskiin, mutta näiden tutkimusten todistusarvo on vähäinen muun muassa siksi, että ne eivät kerro syy-seuraussuhteesta. Lisäksi kirjallisuuskatsauksen tekijöitä esiintyi molemmissa tutkimuksissa

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että tavanomainen kalorirajoitus (caloric restriction, CR) voi mahdollisesti parantaa aineenvaihduntaa ja sitä kuvastavia elimistön merkkiaineita, kuten verensokeri- ja lipidiarvoja. Lisäksi kalorirajoituksella on ajateltu olevan mahdollisesti elinikää pidentävä vaikutus. Kalorirajoitus kliinisesti merkittävä osa lihavuuden hoitoa, sillä laihtuminen perustuu kulutusta pienempään energiansaantiin ja lihavuuteen liittyviin metabolisiin häiriöihin voidaan tehokkaasti vaikuttaa jo pienelläkin painonpudotuksella. Muihin kuin lihavuuden hoitoon liittyvistä kalorirajoituksen mahdollisista kliinisesti merkittävistä terveydellisistä vaikutuksista vaaditaan lisää tutkimuksia, sillä ihmisillä tehty tutkimus on vasta alustavaa ja suurin osa tutkimuksista on tehty koe-eläimillä.

Pätkäpaaston mahdollisille vaikutusmekanismeille on esitetty muutamia teoreettisia ehdotuksia, joita käyn seuraavaksi läpi.

  • Ehdotus 1: Keho käyttää rasvaa energian tuottamiseen paaston aikana, joten rasvakudoksen osuus elimistössä vähenee, ja kukin paastojakso saa aikaan pienen, mutta pitkäkestoisen alentuman terveydelliseen riskiin.
  • Ehdotus 2: Ravitsemuksen aikaansaama metabolinen stressi saa osittain aikaan solutason korjaustapahtumia, toimintojen optimointia ja metabolista ”nuorentumista”. Tämä voi edistää terveyttä pitkällä aikavälillä vaikuttamalla sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin ja glukoosiaineenvaihduntaan niin sanottujen Forkhead Box A -geenien välityksellä.

Ajoittaisen paastoamisen kliinisestä merkityksestä terveydelle ei voida tehdä vielä luotettavia johtopäätöksiä, sillä tutkimustietoa aiheesta ei ole yksinkertaisesti läheskään riittävästi. Eläinkokeissa ollaan saatu lupaavia tuloksia, mutta näitä tuloksia ei voida yleistää koskemaan ihmisiä. Ajoittaista paastoamista ei voida siksi nykytiedon pohjalta suositella ainakaan terveysvaikutusten vuoksi.

Lähteet:

Horne B, Muhlestein J ja Anderson J. Health effects of intermittent fasting: hormesis or harm? A systematic review. Am J Clin Nutr 2015 (painossa). http://ajcn.nutrition.org/content/early/2015/07/01/ajcn.115.109553.long

Horne B, May H, Anderson J, Kfoury A, Bailey B, McClure B, Renlund D, Lappé D, Carlquist J, Fisher P, Pearson R, Bair T, Adams T ja Muhlestein J. Intermountain Heart Collaborative Study. Usefulness of routine periodic fasting to lower risk of coronary artery disease among patients undergoing coronary angiography. Am J Cardiol 2008;102:814–9.

Horne B, Muhlestein J, Lappé D, May H, Carlquist J, Galenko O, Brunisholz K ja Anderson J. Randomized cross-over trial of short-term water-only fasting: metabolic and cardiovascular consequences. Nutr Metab Cardiovasc Dis 2013;23:1050–7.

Horne B, Muhlestein J, May H, Carlquist J, Lappé D, Bair T ja Anderson J. Intermountain Heart Collaborative Study Group. Relation of routine, periodic fasting to risk of diabetes mellitus and coronary artery disease among patients undergoing coronary angiography. Am J Cardiol 2012;109:1558–62.

Pietiläinen K, Mustajoki P ja Borg P. Lihavuus. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2015.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s