Souza ja kollegat julkaisivat systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin havainnoivista tutkimuksista, joissa on tarkasteltu tyydyttyneiden rasvahappojen ja transrasvahappojen saannin yhteyttä kokonaiskuolleisuuteen, sydän- ja verisuonisairauksien riskiin ja tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Tulosten mukaan näyttää siltä, että ruokavalion tyydyttynyttä rasvaa kannattaa korvata monityydyttymättömillä rasvoilla, kuten kalan, pellavansiemenöljyn ja rypsiölyn sisältämällä rasvalla, sillä tämä näyttäisi olevan yhteydessä pienempään sepelvaltimotaudin riskiin. Tyydyttyneitä rasvahappoja saadaan esimerkiksi kovia kasvirasvoja sisältävistä elintarvikkeista, maitorasvasta ja rasvaisista lihatuotteista. Tyydyttyneen rasvan korvaaminen hyvänlaatuisilla hiilihydraattien lähteillä. kuten kuitupitoisilla täysjyväviljoilla, kasviksilla, marjoila ja hedelmillä, näyttäisi myös suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta. Tyydyttynyttä rasvaa ei näyttäisi sen sijaan olevan kannattavaa korvata ”höttöhiilareilla”, joita ovat käytännössä vähäkuituiset viljavalmisteet ja runsaasti sokeria sisältävät elintarvikkeet. Tyydyttynyttä rasvaa saadaan esimerkiksi palmu- ja kookosöljystä, lihasta ja maitorasvasta.

Suurempi transrasvahappojen saanti näyttäisi olevan yhteydessä suurempaan kokonaiskuolleisuuteen, sepelvaltimotaudin riskiin ja sepelvaltimotautikuolemien riskiin. Transrasvahappojen yhteydet tyypin 2 diabetekseen ja aivohalvaukseen näyttäivät tämän tutkimuksen tulosten perusteella epäselviltä. Transrasvahappoja syntyy märehtijöiden pötsissä bakteerien vaikutuksesta, minkä vuoksi niitä esiintyy maitorasvassa ja naudanlihassa. Suomessa transrasvahappojen pieni määrä elintarvikkeissa lienee pääosin sen ansiota, että meillä margariiniteollisuus on muuttanut kasviöljyjen kovetusmenetelmän vaihtoesteröintiin. Valitettavasti näin ei ole kaikkialla muualla maailmassa.

Ruokavaliossa tärkeintä on monipuolinen ja terveellinen kokonaisuus. Rasvahapot tulevat yleesä jonkin ruoan mukana, ja tällä paketillakin voi olla merkitystä. Tieteellinen näyttö on vakuuttavaa sen osalta, että kasvikunnan tuotteisiin painottuva, pääasiassa kasvi- ja kalaperäistä tyydyttymäätöntä rasvaa sisältävä ruokavaliokokonaisuus on terveyttä edistävä. Käytännässä tällainen ruokavalio sisältää monipuolisesti kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja, täysjyväviljaa, kalaa, kasviöljyjä, kasviöljypohjaisia levitteitä, pähkinöitä ja siemeniä.

Pitkälle prosessoituja lihatuotteita ja runsaasti tyydyttynyttä rasvaa tai transrasvaa sisältäviä elintarvikkeita kannattaa korvata esimerkiksi kalalla ja kasvikunnan tuotteilla muistakin syistä, kuin niiden sisältämän rasvahappokoostumuksen vuoksi. Saamme myös ajan myötä lisää tutkimustietoa, joka osaltaan muokkaa ja tarkentaa aikaisempaa tietoa.

Amanda Harju
TtK, TtM-opiskelija (Itä-Suomen yliopisto)

Lähteet:
Souza R, Mente A, Maroleanu A, Cozma A, Ha V, Kishibe T, Uleryk E, Budylowski P, Schünemann H, Beyene B ja Anand S. Intake of saturated and trans unsaturated fatty acids and risk of all cause mortality, cardiovascular disease, and type 2 diabetes: systematic review and meta-analysis of observational studies. BMJ 2015; 351.

 

 

 

Kuva: Kotimaiset kasvikset ry

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s