Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa runsaskolesterolisen ruoan tai munien syönti ei ollut yhteydessä suurentuneeseen sydäninfarktin riskiin edes perinnöllisesti alttiilla tutkittavilla. Ravinnon kolesteroli tai kananmunien syönti ei ollut myöskään yhteydessä suurempaan kaulavaltimoiden seinämien paksuuntumiseen.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin helmikuussa 2016 American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. On herännyt keskustelua siitä, vaikuttavatko uudet tulokset kananmunan käyttöä koskeviin suosituksiin. Niillä henkilöillä, joilla on perimässään niin sanottu APOE4-tyyppi, ruokavalion kolesterolilla on suurempi vaikutus veren kolesterolipitoisuuteen. Suomessa tätä perinnöllistä tyyppiä esiintyy noin kolmasosalla väestöä, joten suositus kananmunien käytölle on 2–3 munaa viikossa.

Ravitsemustottumukset selvitettiin vuosina 1984–1989 Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksen (SVVT) osallistuneilta mieheltä, joiden ikä oli 42–60 vuotta ja joilla ei ollut sydän- ja verisuonitautia. Yhteensä 1 032 tutkittavasta 32,5 % kantoi perinnöllistä APOE4-tyyppiä. Tutkittavia seurattiin 21 vuoden ajan ja 230 miestä sai sydäninfarktin seurannan aikana.

Tutkimuksen ylimmän vertailurymän tutkittavat saivat ravinnosta keskimäärin 520 mg kolesterolia ja söivät keskimäärin yhden kananmunan päivässä, joten tutkimuksesta ei voi vetää sitä johtopäätöstä, että kananmunia voisi syödä vapaasti ilman suurentunutta sydäninfarktin riskiä. Lisäksi kyse on vain yhdestä tutkimuksesta, jolla ei voida myöskään osoittaa syy-seuraussuhdetta. Tutkimusta tarkastellessa tulee ottaa huomioon tutkimusnäyttö kokonaisuudessaan.

Kananmunat sisältävät energiapitoisuuteensa suhteutettuna runsaasti proteiinia, rasvaa, riboflaviinia, A-vitamiinia ja D-vitamiinia. Ravinnon kolesterolin merkittäviä lähteitä ravinnossa ovat kananmunien lisäksi esimerkiksi rasvaiset maitotuotteet, liha ja kala. Koska kyseisiä ruoka-aineita voidaan käyttää ruokavaliossa monin eri tavoin ja kyseiset ruoka-aineet sisältävät kolesterolin lisäksi paljon muutakin, niiden kokonaisterveysvaikutus ei riipu ainoastaan kolesterolista. Esimerkiksi kalan syönnin terveydelliset edut tunnetaan hyvin.

Tuloksia tarkastellessa on tärkeää myös ymmärtää ruoasta saatavan kolesterolin ja veressä kiertävän kolesterolin yhteys. Kolesterolin biologiaa avaa sydäntutkimukseen liittyvää väitöskirjaa valmisteleva Pauli Ohukainen Tervettä skeptisyyttä-blogissaan (linkki). Suosittelemme lukemaan.

Tutkimus on mielenkiintoinen, mutta on tärkeää muistaa sen rajoitukset. Tuloksista ei siis kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Lähteet ja lisätietoa:

Virtanen J, Mursu J, Virtanen H, Fogelholm M, Salonen T, Koskinen T, Voutilainen S ja Tuomainen TP. Associations of egg and cholesterol intakes with carotid intima-media thickness and risk of incident coronary artery disease according to apolipoprotein E phenotype in men: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study. Am J Clin Nutr. 2016 Feb 10. pii: ajcn122317. [Epub ahead of print] http://ajcn.nutrition.org/content/early/2016/02/10/ajcn.115.122317.abstract

Itä-Suomen yliopiston tiedote: https://www.uef.fi/-/runsaskolesterolisen-ruoan-tai-munien-syonti-ei-lisaa-sydaninfarktin-riskia-edes-perinnollisesti-alttiilla

Helsingin Sanomien artikkeli, jossa myös tutkijoiden kommentteja:
http://www.hs.fi/kotimaa/a1455167377233

Kuva: freedigitalphotos.net / rutchapong