Ennen tyypin 2 diabeteksen puhkeamista esiintyy jo vuosia ennen sairastumista insuliinin tehottomuutta eli insuliiniresistenssiä. Se tarkoittaa, että insuliinin säätelemä sokerin (glukoosin) siirtyminen verestä soluihin on häiriintynyt. Haima joutuu tuottamaan tavallista enemmän insuliinia vereen, jotta sokeri siirtyisi soluihin. Ajan kuluessa haiman insuliinia valmistavat solut väsyvät, minkä seurauksena verensokeri nousee, ja diabetes puhkeaa.
Noin joka kolmannella on perinnöllinen taipumus tyypin 2 diabetekseen. Perinnöllinen taipumus itsenään johtaa harvoin diabetekseen, jos henkilö pysyy normaalipainoisena ja liikunnallisena. Etenkin keskivartalolihavuus altistaa diabetekselle. Tyypin 2 diabeteksen oireina on tyypillisesti väsymystä etenkin aterian jälkeen, ärtyneisyyttä ja jalkojen särkyjä sekä herkkyys erilaisille tulehduksille. Veren sokeripitoisuuden suurentuessa enemmän, seurauksena on virtsanerityksen lisääntyminen ja janottaminen. Diabetekseen liittyy myös liitännäissaurauksia, jotka kehittyvät ajan saatossa johtuen liian korkeista verensokereista. Kokonaisvaltainen elämäntapamuutos voi ehkäistä näiden liitännäissairauksien puhkeamista ja parantaa elämänlaatua ja vireyttä.